Metsänrajan kuusi pihkaantui...

Pihkassa

Kuusi oli pihkaantunut, yhteen suunnistajaan,

joka eräs kaunis ilta eksyi metsänrajaan.

Kiersi kuusen- vasta- myötä, ihastellen luonnon työtä.

Suunnistaja kuusen luokse, löysi joka kerta,

kiertäessään viikottaista kuntorastimerta.

Imarreltu oli näre, neulasissaan lemmenväre.

Joulun alla kiihkeäksi yltyi teerenpeli,

suunnistaja kuusen päältä, lumet kopisteli. 

Sitten tarina on tosi, polvistui hän - puuta kosi.

Kuusipuu on kihlautunut, kertoi lehti Oulun,

suunnistajan kotona, se vietti viime joulun.

Yllään välkehtivä huntu, ympärillään juhlan tuntu.

Atu Ruotanen

**Joulutervehdys kaikille vakkarastilaisille ja kesää muistellen oheisen runon myötä.

**Jouluterveisin  Aimo ja Pirkko K.